*

Phoenicz Ajatuksia pohjoisesta etelään

Pitääkö suomalaiset pelastaa demokratialta?

Mielipidepalstan tekstareissa kiiteltiin 18.6. Soinia, koska hän pelasti Suomen KD:lta ja RKP:lta. Jälkimmäisen edustajina ihmettelemme, miksi Suomi pitäisi pelastaa RKP:n edustamilta arvoilta? 

Viime vuoden puoluekokous määritteli koko puolueohjelman uusiksi. RKP haluaa edistää oikeudenmukaista, avointa ja demokraattista yhteiskuntaa, jonka liberalismi rakentuu ihmisten kunnioittamiseen, yksilön vapauksiin ja oikeuksiin, tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja globaaliin vastuuseen. Jokainen vastaa omasta elämästään ja jokaisella on myös vastuu muista yksilöistä, yhteiskunnasta ja ympäristöstä. 
Puolustamme oikeusvaltioperiaatetta ja uskoa demokratiaan. Vanhusten pitää voida nauttia täysipainoisesta elämästä ja lapsille ja nuorille pitää antaa parhaimmat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuteen tasa-arvoisen ja korkealaatuisen koulutuksen myötä. 
Teemme myös tietoisesti työtä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien ja oikeuksien eteen. RKP tekee myös töitä, jotta ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva yleissopimus 169 ratifioitaisiin. 
Ymmärrämme myös kansanliikkeidemme merkityksen elämän laadun luojana. Näistä esimerkkeinä kulttuuri-, urheilu-, kotiseutu- ja yhdistystoiminta kuten myös seurakuntien aktiviteetit. 
Haluamme antaa mahdollisuuden kasvuun, useampien yritysten perustamiseen ja työpaikkoihin, joilla rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntaa velkaantumisen sijaan. PK-yrityksillä on työpaikkojen luomisessa keskeinen rooli, ja niille pitää tarjota terveet toimintaedellytykset. Haluamme purkaa kannustinloukkuja ja tehdä siirtymät elämänvaiheiden välillä helpommaksi. Verotuksemme pitäisi olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja ostovoiman turvaavaa. 
RKP tunnetaan myös kielipuolueena. Perustuslailliseen kaksikielisyyttä koskeviin oikeuksiin kuuluu tietenkin myös oikeus käyttää suomen kieltä toisena virallisena kielenä. 
11.6.2017 puoluekokous päätti antaa puoluevaltuuston tehtäväksi löytää työtapoja, joilla suomea äidinkielenä puhuvien olisi helpompi osallistua puolueen toimintaan. Oulun osastossa kaksikielisyys on ollut jo kauan vakiintunut toimintatapa. Tärkeintä on se, että ymmärrämme toisiamme.

Tämän tiiviimmin ohjelmaamme ei voi ilmaista. Se on kuitenkin vain oman puolueemme ohjelma. Hallitusvastuun aikana RKP on taipunut moniin kunkin hallitusohjelman mukaisiin kompromisseihin, mikä on täysin normaalia. Jokainen puolue voi varmasti allekirjoittaa tämän: ”Jos hallitusohjelma olisi meidän puolueohjelman mukainen, niin Suomessa ei olisi mitään hätää”. Uskomme kuitenkin, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat ihan kelvollinen lähtökohta puoluepolitiikassa, joilta suomalaisia ei tarvitse ”pelastaa”.

Tanja Nyman
puheenjohtaja
Anu Huusko
varapuheenjohtaja 
Svenska Folkpartiet i Uleåborg 
Ruotsalainen kansanpuolue, Oulu

 

(Julkaistu sanomalehti Kalevassa 20.6.2017)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Profiilissasi lukee "Suomen ruotsalainen kansanpuolue". Oletteko te vieraan vallan agentti? Jos ette, niin nimen pitäisi olla Suomenruotsalainen kansanpuolue. Tämä täytyy kyllä ilmoittaa Supolle..

Puolueohjelmanne voisi olla minkä vain suomalaisen puolueen ohjelmasta kopioitu, jopa persujen. No, heillä on tuon lisäksi joku maininta maahanmuutostakin, mutta samaa jargonia.

Ja demokratia on muuten toiminut erityisen huonosti Suomessa viimeiset 10-15 vuotta, tuottanut aivan karmeita hallituksia maahamme.

Kuinka siellä Ruotsissa? ;)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

"Perustuslaillisiin kaksikielisyyttä koskeviin oikeuksiin kuuluu tietenkin myös oikeus käyttää suomen kieltä toisena virallisena kielenä".

Siis suuressa suvaitsevaisuudessaan RKP antaa käyttää Suomessa myös suomen kieltä TOISENA virallisena kielenä?

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Anu hyvä!
Koska RKP hyväksyy sen, että Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan valitaan opiskelijat niin, että pääsykokeessa voi vastata joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Tulosten perusteella valitaan parhaat riippumatta siitä mitä kieltä kokelas on käyttänyt.
Tietänet RKP:läisenä, että ruotsinkieliset hakijat pääsevät pahimmillaan jopa 6 pistettä heikommalla tuloksella ko. tiedekuntiin kuin suomenkieliset hakijat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan tiedän otetun opiskelijoita alemmilla pisteillä, kuin suomenkieliseen. En ollut kuitenkaan tietoinen että yliopisto julkistaa tilaston myös hakijan äidinkielen perusteella. En nopealla googlailulla tai HY:n sivuilta tuota löytänyt. Auttaisitko linkillä kiitos, kiinnostaisi vilkaista. Tiedätkö onko tiedot julkaistu äidinkielen mukaan myös muista tiedekunnista?

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Et sä niitä googlaamalla löydä tai tilastoja yliopistolta koska niitä ei pidetä. Yle uutisten juttu vuodelta 2009 ei liene täysin valhetta. https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Siis mitä? Tilastoja ei pidetä, mutta pokkana esität väitteen, että asia on näin. Mikä motiivi sinulla on vetää väitteitä hatusta? Älä edes yritä puolustautua sillä, että Ylen toimittaja teki samaa vuonna 2011. Ei ajatusvirheistä vapaudu sillä että muutkin tekevät niitä.

Väitteesi voi toki olla tottakin, mutta yhtä kyvin heikoimmalla tuloksella ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan sisään päässeen äidinkieli voi olla suomi. Silloinhan tarkkaan ottaen suomenkieliset pääsivät opiskelemaan alhaisemmalla pistemäärällä kuin ruotsinkieliset. Opinto-ohjelman kieli ja hakijoiden äidinkieli ovat kaksi eri asiaa, siksi kysyin viitettä mutta tarjositkin vain asenteellisen toimittajan termisekoilua. Huvittavinta tuossa Ylen jutussa oli, että toimittaja kyllä kirjoitti opinto-ohjelmiin haettavan äidinkielestä poiketenkin, mutta silti kompasteli logiikassa. Niin ilmeisesti sinäkin. Ainakin toivon kyseessä olleen ajatusvirheen, eikä tahallinen harhaanjohtaminen.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #6

Tilastoja todennäköisesti pidetään, mutta kysyttäessä sinä enkä minä eikä Hentun Liisa niitä saa. Hyvä kysymys miksei saa? Tietoja saa toki muutenkin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen ja oikeustieteelliseen pyrkineiden kokemuksia. Ei ne ole "hatusta vedettyjä tietoja".

Vuonna 2017 hyväksyttiin lääketieteen koulutusohjelmaan (lääketieteen lisensiaatti, (opetus suomeksi), 8,1 % hakijoista.
Utbildningsprogrammet i medicin (undervisning på svenska), medicine licentiat hyväksyttiin 10,3 % hakijoista.

Muuten Max, mikä sinusta siinä on väärin, että pääsykokeissa saisi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja näistä vastauksista parhaat valitaan huolimatta millä kielellä kokelas on vastannut?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Johan minä ensimmäisessä kommentissani vahvistin, että tiedän ruotsinkielisiin opetusohjelmiin otetun opiskelijoita alemmilla pisteillä. Oletitko tosiaan että en tiennyt että myös suurempi osa hakijoista on hyväksytty? Mitä tuo tieto tuo mielestäsi keskusteluun hakijoiden äidinkielestä? Esitit väitteen koskien opiskelijoiksi hyväksyttyjen hakijoiden äidinkieltä. Nyt koitat kiemurrella siitä irti heittämällä dataa, joka ei tue väitettäsi loogisesti. Ei virheen myöntäminen satu, kokeile. En aluksi edes ollettanut väitettäsi virheelliseksi, vaan kiinnostuin näkökulmasta jota koskevaa dataa en ole aiemmin nähnyt. No, enpä nähnyt vieläkään.

Ei ehdottamassasi pääsykoemallissa ole minusta lähtökohtaisesti mitään väärin. Mistä sait päähäsi minun ajattelevan niin? On sitten ihan oma keskustelunsa, pitääkö näillä opinto-ohjelmilla olla omat aloituspaikkakiintiöt ja miten opiskelijat niihin allokoitaisiin.

Lisäys: Tarkennanpa vielä, että en toki tiedä onko esittämäsi väite virheellinen. Et vain esittänyt sen tueksi mitään dataa. En kuitenkaan pidä todennäköisenä, että esitetyt prosentit opinto-ohjelmien osalta olisivat identtiset äidinkielen jakauman kanssa. Myöskään pistemäärät eivät välttämättä ole identtisiä tuonlaisessa vertailussa, joskin niiden osalta todennäköisyys identtiselle tulokselle tuntuu spontaanisti hieman suuremmalta.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #8

Voidaanhan me saivarrella datoista ja muista. Uskon sinun kyllä tietävän, miten asiat oikeasti ovat, vaikka yrität hämärtää kuten RKP tapaa tehdä.
Olen sen verran vanha ukko, että muistan opetusministeri Kristian Gestrinin Sorsan II hallituksessa 15.05.1977 - 01.03.1978. Hänen ansiostaan nykyinen pakkoruotsi ja ruotsinkielisten kiintiöt yliopistoihin saatiin aikaiseksi.

Tämä saattaa kuulostaa ilkeältä, mutta tavoite oli Suomen ruotsinkielisten privilegioiden varmistaminen. Suomenruotsalaisille lapsille varmistettiin suomenkielisiä paremmat mahdollisuudet saavuttaa yhteiskunnallisesti ja palkallisesti arvostetummat lääkärin ja oikeusoppineen ammatit. Asian voi toki varmistaa myös datoilla. Kun suomenruotsalaisia on kansasta jokseenkin 5 %, mikä osuus heitä on lääkäreistä ja oikeusoppineista?

No, ei saivarrella. En ole koskaan vastustanut ns. pakkoruotsia, vaan pikemminkin pitänyt sitä hyvänä asiana kaikille suomalaislapsille. Osan urastani olen viettänyt Sipoossa, jossa näin aidon kaksikielisyyden hyödyn. Vastustan lailla säädettyjä, kielipoliittisista etuoikeuksia.
Max: Miksi RKP vastustaa henkeen ja vereen yliopistojen pääsykokeiden kielikiintiöiden poistoa? Ns. pakkoruotsi pitäisi turvata molempien kieliryhmien palvelut ilman erillisiä kiintiöitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Näköjään myöntäminen sattuukin. Pyydän anteeksi paikkaansapitämätöntä väittämääni, luulin aidosti ettei se satu.

Suomenruotsalaisten yliedustus tietyissä ammateissa liittynee nimenomaan siihen, että joissakin koulutuksissa ruotsinkielisten opinto-ohjelmien aloituspaikkojen osuus on suurempi kuin väestönosuus. Vastaavasti niillä aloilla joiden koulutuksessa ei ole lainkaan ruotsinkielisiä opinto-ohjelmia, lienee ruotsinkielisten aliedustus selvää. Miten muuten se edes voisi olla?

Miksi kysyt minulta RKP:n motiiveista? Mikä ihme saa sinut kuvittelemaan, että tietäisin niistä mitään?

En oikein ymmärrä miten kantamme toisen kotimaisen kielen pakollisuuteen olisi relevantti, keskusteltaessa yliopistoon opiskelijaksi hyväksyttyjen pääsykoetuloksista suhteessa heidän äidinkieleensä? Sanottakoon kuitenkin varmuudeksi, jos sillä olisikin jokin merkitys, että itse kannatan kaikkien kouluaineiden valinnaisuutta (vähintäänkin lukiotasolla). Tiedostan toki kantani tekevän itsestäni elitistisen paskiaisen, mutta minkä ihminen luonnolleen mahtaa.

Toimituksen poiminnat