*

Phoenicz Ajatuksia pohjoisesta etelään

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansantalous

Yskiikö kiinalaisten talousmoottori?

Sanotaan, että elämme kiinalaisten vuosisataa. Tänään Kiinan talous on maailman suurin mitattuna sillä ainoalla oikealla vertailutyökalulla – ostovoimamittaroituna, eikä valuuttapelillä [1. Kiina on mobilisoitunut kaikkialle [2 – nyt myös Suomeen. Samalla kiinalaiset matkailijat kuluttavat ”vaivalla säästettyä” valuuttavarantoa. Kiinan investoinnit ja matkailijavirrat veivät maastaan noin 800 miljardia USD takaisin ”lähtösijoilleen” vain reilu vuodessa --- [SP/BOFIT]

 

Julkisen talouden persnetto työnteosta huolimatta

Ihmisten pitäisi tehdä enemmän työtä, jotta julkinen talous pelastuisi. Jotenkin noin olen käsittänyt tämän "töihin kannustavuuden" lisäämisen. Ihmiset tekevät kuitenkin nykyään enemmän töitä kuin 2005 ja sitä ennen (aina 90-luvun alkuun). Silti julkinen talous ottaa enemmän lainaa, kuin maksaa niitä pois.

 

Maahanmuutto ja kansantalous

Suomen Perusta -ajatuspaja julkaisi Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin kirjoittaman raportin maahanmuutosta Suomen talouden näkökulmasta.

 

Liian usein kuulee virheellisesti väitettävän, että väestön ikääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa tarvitsemme massamaahanmuuttoa paikkaamaan työvoimapulaa (ja korjaamaan huoltosuhteen). Virenin raportti perustelee kattavasti, miksi tämä ei pidä paikkaansa.

 

Hallitus luopumassa 72 prosentin työllisyysastetavoitteestaan?

Pääministeri Sipilän johtaman hallituksen eräs keskeinen taloutta vakauttava tavoite on hallitusohjelmaan kirjatusti nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vielä tämän hallituskauden aikana eli vuodelle 2019. Useiden asiantuntevina pidettyjen tahojen arvioiden mukaan nykymenolla tämä tavoite jää mitä todennäköisimmin saavuttamatta.

Valtio tuhosi kansantaloutta - TEM nyt tuhoamassa työnhaun?

Työministeriö jatkaa työttömistä vieraantuneella linjallaan ja aikoo kepittää lisää hakemaan niitä vähiä töitä mitä on. Tuleeko tuho, kuten kansantaloutta on ymmärtämättömyydellä tuhottu?

 

Miksei lasten ruoka-aineallergioita voisi diagnosoida automaattisesti?

Tunnen monia, jotka oppivat vasta aikuisena, että heillä on esimerkiksi keliakia tai maitoallergia. Koko kouluikä on mennyt kivuissa ja väsymyksessä, eikä menneisyyttä voi enää korjata. Kuinka paljon pienellä investoinnilla voisimmekaan parantaa tuhansien kouluviihtyvyyttä ja PISA-menestystä. Se olisi lopulta pieni hinta yhteiskunnalle, mutta suuri voitto kansantuotteelle.

Olin ehkä neljännellä tai viidennellä luokalla, kun vanhempani keksivät testata olenko allerginen laktoosille. Siihen asti olin koulussa aina kärsinyt päänsärystä ja mahakivuista.

Kriisiä edeltävä ennakointi vaatii luottopelaajia

Tänään uutisointi kertoo, että kansalaiset uskovat huomiseen |*. Tämä oli median antama tieto 27. tammikuuta 2017. Indikaattorit hehkuvat täyttä vihreää – antaa mennä, luottamme ja uskomme kasvuun, suurempaan palkkaan, työn säilymiseen ja ongelmien ratkeamiseen. Hyvä näin – onkin aika tuoda esille jotain positiivista vaikka valkoisena valheena |**.

Suomen vientiteollisuuden mullistukset ennen ja nyt

Tarkastelen alla vientiämme vuosikymmenten saatossa. Ydinsanoma on, että isonkin tehtaan on tullut toimia vuosikymmeniä, jotta se on noussut merkittäväksi viejäksi. Ilman valtiota Suomen vienti olisi haamu nykyisestään.

 

Kehittyvät tuotantoverkostot ovat menestyksemme edellytys!

Suomen kilpailukyvyn kulmakivi on tuotantorakenteiden monimuotoisuus ja sen tiukka kytkentä osaamiseen. Taustalla julkisilla varoilla rahoitettu tutkimus ja kehitys (yliopistot, korkeakoulut),  koulutus kokonaisuudessaan sekä yksityisen sektorin panostukset osaamiseen. Kansantalouksien monimuotoisuuden mittarilla (Economic Complexity Index) tarkasteltuna Suomi on kymmenen sakissa jossa kärkitiloja ovat pitäneet Japani, Sveitsi, Saksa, Etelä-Korea, Ruotsi, USA, Itävalta, Tsekki, Singapore. Suomen tila on ollut 7-8 kieppeillä.  Millaisia tuotteita verkostoissa tuotetaan?

Metsäkeskustelun fokus kantohinnoista kansantalouteen!

Viime vuosina on keskusteltu kovasti eri-ikäismetsätaloudesta. Sen käyttöä on tuettu mallilaskelmilla, joissa puut kasvavat siten kuin niille annetut parametrit määräävät. Sen seurauksena mallien tuloksissa on näkynyt niiden tekijän oma preferenssi tavalla, joka ei ole tieteenteolle kunniaksi: eri-ikäismetsätalouden advokaatit ovat saaneet laskelmistaan omaa suosikkiaan tukevia tuloksia, kun taas perinteistä metsätaloutta kannattavien mallit ovat tukeneet vahvasti tasaikäistä metsänkasvatusta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä